Miten olemme onnistuneet kadottamaan ammatti-ihmisten arvostuksen korkeakoulututkinnon ja eliittiyliopistojen ihannoinnin alle? Ylioppilastutkinnolta mitään pois ottamatta, liian moni kokee, että jokin muu kuin ylioppilastutkinto on pettymys ja epäonnistuminen yhteiskunnan mielestä. Tätä kuvaa pitää tietoisesti lähteä muuttamaan koska:
- Se ei ole totta.
- n. 45 prosenttia työtehtävistä vaatii ammattiosaamista, ja ammattiosaamisen esimiestyö ja johtaminen edellyttää usein ammattiosaajan työn osaamista.
- Korkea-asteen opintoja voi tehdä vasta myöhemmässä vaiheessa työuraa. Työkokemuksen jälkeen myös asiantuntijuus- ja johtamisvalmiudet ovat paremmat.
- Ammattiopinnot ovat usein rennompi tie toisen asteen tutkintoon
- Ammattikoulusta valmistuneella on oikeus ylioppilaita parempaan työttömyysturvaan.
Toisen asteen uudistumisen jälkeen ammattikoulu antaa yhdenvertaisen jatko-opiskeluoikeuden korkeakouluihin. Silti ammattikoululaisuutta kohdellaan kuin naisurheilua joitain vuosia sitten, kunnes yhteiskunta heräsi sen tasa-arvoisen kohtelun puutteeseen.
Siksi tarvitaan #amistoo-kampanja!
Ammattikouluista valmistuvat ansaitsevat vastaavaa medianäkyvyyttä kuin ylioppilaskirjoituksissa menestyvät. Ammattikoulujen opetuksen tason vertailut olisivat tervetullut tieto. Ammattiin valmistuvien juhlista pitää tehdä yhtä hienot kuin ylioppilasjuhlista.
Valitettavasti nykyinen hallitus ei ole ymmärtänyt ammattiosaamisen välttämättömyyttä. Hallitus vähentää ammattikoulun perustutkintojen rahoitusta sekä aikuisopintotukea, joka mahdollistaa jatko-opiskelun työuran varrella. Uusin avaus Kai Mykkäsen tilalle varasijalta nousevalta kokoomuksen espolaiselta kansanedustaja Henrik Vuornokselta on leikata lisää ammatilillisesta koulutuksesta!!
Elinikäisen oppimisen malli varmistaa, että koulutus ei mene hukkaan. Nykyään kuulee tarinoita, että joku kävi turhaan lukiota 3 vuotta ja yliopisto-opintoja 6 vuotta, jonka jälkeen huomasi opiskelleensa alaa, jolta ei työllisty tai joka ei sovellu hänelle. Korkeakouluopinnot suorittaneita päätyy suorittavan tason tehtäviin. Palkka ei silloin vastaa korkeakoulutetun odotuksia. Pitkän opiskelun kymmenien tuhansien eurojen opintolainat on vaikea maksaa suorittavan tason tehtävän palkalla.
Ammattikoulut kärsivät paitsi rahoituksen leikkauksesta, myös ammattitaitoisten ammattiaineiden opettajien puutteesta. Yksi idea voisi olla houkutella senioreita uudelle uralle opettajiksi tai mentoriksi ammattiin opiskelijoille, tai oppisopimusopiskelijoille. Työelämässä pitkään työskennelleiden ymmärrys ammatin vaatimuksista voisi täydentää hyvin opetettavia sisältöjä. Näin varmistetaan, ettei suomalainen ammattiosaaminen katoa suurten ikäluokkien myötä.
#amistoo – olethan mukana kansanliikkeessä ammattiosaajien arvostuksen nostamiseksi!
Heidi Mannelin 