Mitä on keskustalainen järkivihreys?

Teimme kyselyn jäsenten Keskustan Kenttä-ryhmässä siitä, mitä keskustalaiset eri puolella Suomea pitävät sinä kuuluisana ”keskustalaisena järkivihreytenä”. Maantieteellisesti saimme kyselyyn kattavasti vastauksia, aktiivisimpana Pohjois-Suomi(40%).

Luontokatoa keskustalaiset pitävät ihmisen aiheuttamana ja ihmisten pitää se myös korjata, esimerkiksi lisäämällä sekapuumetsiä ja pehmeää metsänhoitoa. Luontokatokeskustelu koetaan liian suppeana. Esimerkiksi vesistöjen köyhtyminen kasvistoltaan ja eläimistöltään on tulisi sisällyttää keskusteluun. Luontokato myös vähentää ihmisten hyvinvointia. Luontokatoa tulisi torjua vehreyttämällä kaupunkialueita.

Vesistönsuojelun osalta järkivihreyttä on kieltää kaikki vesistöjen tilan huononnukset. Kaivokset ja teollisuus eivät saa laskea mitään ylimääräistä kuormitusta vesistöihin, ja vanhatkin synnit olisi puhdistettava. Ympäristömyrkkyihin pitää kiinnittää lainsäädännössä enemmän huomiota. Niitä ei saa laskea luontoon. Raakku-keskustelu koettiin hyväksi luonnonsuojelulle. Turhaan ojitettuja soita voitaisiin järkivihreyden nimissä ennallistaa.

Ilmaston ääri-ilmiöiden lisääntymisestä oltiin huolissaan. Jokaisen on tehtävä osansa, esimerkiksi kiertotaloudella, kulutuksen ja lentämisen vähentämisellä sekä suosimalla lähiruokaa ja kotimaisia tuotteita. Maatalouden jo tehdyt ilmastotoimet tunnistettiin. Maatalous on osa ratkaisua eikä ongelma. Maatalouden osuus yleisessä keskustelussa on liian isossa roolissa, joskin edelleen kotimaisen maatalouden ilmastoystävällisyyttä voitaisiin parantaa.

Teollisuusinvestointeja saa tehdä vain, jos ne eivät aiheuta päästöjä vesistöihin tai ilmastoon. Parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa tulee käyttää, että tähän päästään, vaikka se tarkoittaisi lisää kustannuksia ja pienempiä voittoja yritykselle. Kaikille vihreän siirtymän uusille investoinneille pitää säätää pikimmiten päästörajat. Lisäksi tulee säätää velvoite mahdollisuuksien mukaan ennallistamiseen toiminnan loppuessa. Nämä nähtiin myös parhaaksi keinoksi välttää valitukset luvituksessa.

Järkivihreä keskustalainen lajittelee jätteensä. Ruuan hukkaan heittämistä tulee välttää. Sen sijaan jätteiden kuljettaminen Suomeen poltettavaksi ei ole järkivihreää.

Järkivihreää on olla laskematta mitään jätevesiä vesistöihin. Jätevesien käsittelyssä nähdään puutteita; päästörajat kunnille ovat liian löysät, mm. typen ja fosforin osalta. Lääkejäämät pitäisi poistaa eikä yhdyskuntien jätevesiä saa päästää vesistöihin yhtään. Toisaalta haja-asutusalueiden vaatimukset ovat toisinaan liiankin tiukkoja, esimerkiksi imeytys on toimiva keino.

Lumien kippaaminen mereen kielletään, jos järkivihreät saisivat päättää. Metsät puut ja kasvit yleensä ovat osa hulevesiratkaisua. Hulevesiosaaminen voisi olla järkivihreä vientituote. Hulevesien parempi hallinta on ympäristö- ja luontoteko.

Elinvoimainen maatalous koetaan osaksi järkivihreyttä. Se parantaa kansantaloutta ja huoltovarmuutta ja sitä tulee harjoittaa viljele ja varjele-periaatteen mukaisesti. Maatalous tekee osansa ympäristötoimista, kaupungit eivät niinkään. Maatalous kantaa kohtuutonta taakkaa ilmastotoimista julkisessa keskustelussa. Kotieläintalous on tärkeä osa luonnon monimuotoisuutta. Keskustalaisten ei koeta vieläkään puolustavan riittävästi maataloutta ja pitävän huolta, että sillä on toimintaedellytykset kunnossa.

Järkivihreät suojelisivat kaikki vanhat metsät. Hoidetut metsät sitovat hiiltä parhaiten. Puupeltoja ja avohakkuita tulee välttää. Jatkuvan kasvatuksen mallin tulisi lisääntyä ja suosia sekametsiä. Kaupungeissa ei tule kaataa metsää rakentamisen tieltä, viheralueita tulee jättää myös kerrostaloalueille. Jokaisen kodin ikkunasta myös kaupungissa olisi hyvä näkyä luontoa ja puita.

Rakentamisteollisuus on merkittävä päästölähde, mutta sitä ei kuule julkisessa keskustelussa. Maltillinen ja tarkkaan harkittu rakentaminen on järkivihreyttä, samoin korjausrakentaminen. Rakennusten elinkaarta tulee pyrkiä pidentämään. Harvaan rakennetut alueet ovat ympäristön kannalta parhaita. Puurakentamista tulee suosia. Kaupunkeja pitää ilmasto- ja ympäristösyistä vehreyttää.

Kysyimme myös mitä järkivihreys ei ole. Se ei ole populistista yhden asian politiikkaan, tiukkaa nipottamista tai kaiken suojelua. Se ei ole myöskään asiantuntijoiden mollaamista tai kunnianhimoisen ilmastopolitiikan vastustamista, vaan tieteeseen perustuvaa politiikan tekoa.

Mikä sitten erottaa järkivihreyden muusta vihreydestä? Se on ylisukupolvista luonnon ja ihmisen harmoniaa, ei tuuliviirinä muuttuvaa. Se on ratkaisuhakuista, oikeudenmukaista ja kohtuullista, ilman vouhotusta. Sitä kuuluisaa maalaisjärkeä.

Minkä järkivihreyden alueen unohdimme? Kyselyyn vastanneiden mukaan

• Tuulivoiman uhan luonnolle, eliöstö vähenee tutkitusti tuulivoimaloiden ympärillä
• Oman kulutuksen kohtuullisuuden
• Turhat metsä- ja suo-ojitukset, nyt olisi aika tunnustaa ja korjata em. virhe
• Virtavedet
• Kalastuksen
• Kestävän matkailun

Usea vastaaja toivoi keskustalta kunnianhimoisempaa ja näkyvämpää ympäristöpolitiikkaa, sitä järkivihreyttä. Moni toivoi keskustan Vihreää aaltoa takaisin!