Kansalaisyrittäjyysmalli

group of young multiethnic cheerful colleagues having party after workday
group of young multiethnic cheerful colleagues having party after workday
Photo by Matheus Bertelli on Pexels.com

1. Vision tavoite

Suomen nykyinen julkinen sektori ja lainsäädäntö on rakennettu 1900-luvun teollisen palkkatyön ympärille. Vuonna 2026 tämä malli on tiensä päässä: se on jäykkä, kallis ja passivoiva.

Radikaalikepulainen tavoite: Tehdään yrittäjyydestä Suomen ”oletusasetus”. Siirretään painopiste passiivisesta tulonsiirtojen kierrättämisestä aktiiviseen, digitaaliseen talkootyöhön. Yrittäjyyden on oltava houkuttelevampaa, helpompaa ja verotuksellisesti kevyempää kuin työntekijyyden.

2. Ydinmekanismi: Automaattinen Y-tili

Jokaiselle Suomen kansalaiselle avataan syntymän (tai 15 ikävuoden) yhteydessä automaattinen Kansalaisyrittäjätili.

  • Aina valmis: Tili on passiivinen, kunnes sille suoritetaan maksu ulkopuoliselta taholta (yksityishenkilö tai yritys).
  • Ei rekisteröitymistä: Mitään erillistä yrityksen perustamisilmoitusta tai Y-tunnuksen hakemista ei tarvita. Pankkitunnus on yritystunnus.
  • Sijoitustili vs. Y-tili: Siinä missä osakesäästötili passivoi pääomaa, Y-tili aktivoi ihmisen omaa osaamista ja työtä.

3. Verotus ja kulurakenne (90k-malli)

Malli perustuu äärimmäiseen yksinkertaisuuteen, joka poistaa tarpeen kirjanpitäjille ja kuittirumballe:

  • Liikevaihtoraja: Malli on voimassa 85 000 euron vuosittaiseen liikevaihtoon asti.
  • Laskennallinen kuluolettama (50 %): Valtio olettaa automaattisesti, että puolet tuloista menee työn tekemisen kuluihin. Yrittäjän ei tarvitse todistaa kuluja kuiteilla.
  • Kiinteä 20 % verotus: Verotus (sisältäen tuloveron ja perussosiaaliurvan) peritään vain ”tulo-osuudesta” (eli 50 %:sta).
    • Esimerkki: Naapuri maksaa 100 € lumitöistä. Pankki pidättää 10 € (10 % kokonaissummasta) ja tilittää sen valtiolle. Yrittäjälle jää 90 € käteen ilman yhtäkään lomaketta.
  • ALV-vapaus: Raja nostetaan 85 000 euroon, EU:n maksimiin, mikä antaa pienyrittäjälle välittömän 25,5 % kilpailuedun suuryrityksiin nähden.

4. Digitaalinen talkootyö ja työllistäminen

  • P2P-talous: Malli laillistaa ja digitalisoi ”naapuriavun”. Se poistaa harmaan talouden tekemällä veronmaksusta huomaamatonta ja automaattista.
  • Työllistämisen automaatio: Jos Y-tililtä maksetaan palkkaa toiselle, pankki hoitaa työnantajamaksut yhdellä kiinteällä prosentilla (ns. ”all-in” -maksu). Työllistäminen on yhtä helppoa kuin laskun maksaminen.
  • Irtisanomissuoja: Y-tilin kautta tapahtuvan työllistämisen osalta noudatetaan sopimusvapautta – riski palkata on nolla.

5. Sosiaaliturvan integrointi

  • Ei kannustinloukkuja: Y-tilille virtaava raha ei katkaise perusturvaa välittömästi, vaan se huomioidaan reaaliaikaisesti verotuksessa.
  • YEL-uudistus: Pakollinen ja mielivaltainen YEL-maksu poistetaan. Eläkekertymä sidotaan suoraan Y-tilin kautta maksettuun kiinteään veroon.

6. Strategiset vaikutukset (2026–)

  1. Julkisen sektorin keveneminen: Kun hallinnollinen taakka (veroilmoitukset, valvonta, Kela-selvitykset) poistuu, julkisen puolen työntekijämäärää voidaan supistaa radikaalisti.
  2. Maaseudun elinvoima: Malli suosii hajautettua työtä ja pienimuotoista palvelukauppaa, mikä on elintärkeää maaseudulle.
  3. Kansallinen itsetunto: Suomalaisista tulee ”oman onnensa seppiä” byrokratian sijaiskärsijöiden sijaan.

Johtopäätös:
Tämä olisi kulttuurinen vallankumous. Se tekisi Suomesta Euroopan dynaamisimman talouden vuoteen 2030 mennessä.

Allekirjoitus:
Radikaalikepulainen Heidi Mannelin

One response to “Kansalaisyrittäjyysmalli”

Vastaa

Discover more from Heidi Mannelin

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading