Suomi huusi muutama vuosi sitten kansainvälisiä osaajia. Me tarvitsemme koodareita, veronmaksajia ja yhteiskunnallisesti aktiivisia asukkaita. Mutta kun asiantuntija asettuu Suomeen, ostaa asunnon Espoosta ja hakee pysyvää paikkaansa yhteiskunnassa, hän törmää usein seinään, jota kutsutaan ”maahanmuuttoviraston käsittelyajaksi”.
Pakistanilaisen ystäväni tapaus on oppikirjaesimerkki tilanteesta, jossa prosessin läpinäkyvyys loppuu ja epävarmuus alkaa tuntua mielivallalta. Hän on asunut Suomessa viisi vuotta, rakentanut uraa sovelluskehittäjänä ja uskaltanut lähteä ehdolle kunta- ja aluevaaleissa. Silti hänen hakemuksensa pysyvästä oleskeluluvasta on maannut Migrissä yli vuoden ilman yhtäkään lisätietopyyntöä.
Nopeat ja hitaat kaistat – kuka ne valitsee?
Samaan aikaan kun ystäväni odottaa, hänen intialaiset kollegansa saavat päätöksiä viikoissa. Pakistanilaiset perheet ovat saaneet lupansa murto-osassa ystäväni odotusajasta. Miksi moitteettoman, yksin asuvan naisen, joka on osoittanut poikkeuksellista integraatiota osallistumalla paikallispolitiikkaan, hakemus jää jumiin järjestelmään?
Kun automaatio hoitaa selkeät tapaukset, miksi ystäväni kohdalla ”automaatiokone” tai virkamiehen toimet ovat pysähtyneet määrättömäksi ajaksi? Onko kyseessä pelkkä sattuma, vai katsotaanko poliittinen aktiivisuus riskitekijäksi tai syyksi siirtää hakemus tarkempaan syyniin? Jos näin on, viesti on karu: tule Suomeen töihin, maksa verosi mutta älä osallistu yhteiskunnan toimintaan.
Onko kyse tasa-arvosta vai mielivallasta?
Oikeusvaltiossa viranomaistoiminnan on oltava ennakoitavaa. Kun ilmoitettu 12 kuukauden tavoiteaika ylittyy ilman selityksiä tai uutta arviota, liikutaan vaarallisella alueella.
- Tasa-arvo: Kohdellaanko yksin asuvia naisia eri tavalla kuin perheellisiä?
- Oikeusturva: Miten hakija voi puolustaa oikeuksiaan, jos prosessista ei anneta mitään tietoa?
- Mielivalta: Jos vastaavia hakemuksia käsitellään murto-osassa ajasta, onko hitaus merkki jostain muusta kuin ruuhkasta?
Epätietoisuus on henkisesti kuluttavaa. Se estää elämän suunnittelun ja murentaa luottamusta suomalaiseen järjestelmään. Suomen ei pitäisi rangaista ketään siitä, että hän haluaa olla osallinen yhteiskunnassa muunakin kuin pelkkänä työvoimana.
On aika kysyä, toteutuuko oikeudenmukaisuus Migrin oleskelulupien käsittelyssä, vai onko pysyvä oleskelulupa lopulta vain kiinni hyvästä tuurista ja oikeasta kansalaisuudesta?
Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?
Vastaa