Suomi 2.0 – Osa 5: 30 vuotta myöhemmin – Palkansaajasta omistajaksi

Julkaistu

,
man standing on green grass
man standing on green grass
Photo by Victor Freitas on Pexels.com

Kun aloitimme tämän blogisarjan, puhuimme radikaalista suursiivouksesta, eläkekatosta, kansalaisyrittäjätilistä ja asumisen vallankumouksesta. Nämä eivät ole vain säästötoimenpiteitä, vaan siemeniä, jotka kylvettiin uudenlaista Suomea varten.

Nyt, 30 vuotta myöhemmin, kuvitteellisesti, voimme katsoa tuloksia. Suomi 2.0 ei ole enää visio – se on todellisuutta, joka on muuttanut kansakunnan luonteen.

Dynaaminen kasvu: 3 % ihme

Skeptikot sanoivat, ettei Suomi voi enää kasvaa. He olivat väärässä. Kun poistimme työn tekemisen esteet, asetimme 4 000 euron eläkekaton ja vapautimme mikroyrittäjyyden, talouden moottori alkoi käydä kierroksilla, joita ei ollut nähty vuosikymmeniin.

3 prosentin reaalikasvu tarkoitti, että taloutemme on 30 vuodessa lähes kaksinkertaistunut. Valtionvelka, joka aikoinaan uhkasi hukuttaa meidät, on sulanut pois kasvun myötä. Meillä on vihdoin varaa investoida tulevaisuuteen, tieteeseen ja infraan ilman uutta lainaa.

Vaurastumisen vallankumous

Suurin muutos ei kuitenkaan tapahtunut valtion budjetissa, vaan tavallisen suomalaisen lompakossa. Suomi 2.0 muutti meidät palkansaajista omistajiksi.

  • Elias (nyt 50v): Hän valmistui aikoinaan opiskeluaikaisen kimppa-asumisen, kasvukannustimen ja yrittäjätilin ansiosta sijoitussalkku taskussaan, ilman opintolainaa. Nykyisin hän on kokenut asiantuntija, jolle eläkekatto on jättänyt vuosikymmenten ajan satoja euroja extraa kuussa. Nämä säästöt ovat kasvaneet korkoa korolle, ja Elias on nykyisin pääomatuloillaan varakas mies.
  • Hanna ja Mikko (nyt eläkkeellä): Perheverotus säästi heille pikkulapsivuosina tuhansia euroja vuodessa. He eivät kuluttaneet kaikkea, vaan sijoittivat osan. Tänään he asuvat laadukkaassa seniorikommuunissa, jossa heillä on sosiaalinen verkosto ja turva, josta heidän vanhempansa saattoivat vain haaveilla.

Sosiaalinen Suomi: Yksinäisyyden loppu

Asumisen vallankumous teki sen, mitä mikään virasto ei pystynyt tekemään: se palautti ihmiset toistensa luo. Kun valtio lopetti yksiöiden subventoinnin, löysimme uudelleen yhteisöllisyyden voiman.

Kimppakämpät, sukupolvien väliset asuintalot ja vapaaehtoiset kommuunit poistivat yksinäisyyden epidemian. Sote-menot laskivat, kun seniorit asuivat yhdessä ja pitivät huolta toisistaan. Suomi on nykyisin paitsi varakas, myös henkisesti hyvinvoiva maa.

Uusi yhteiskuntasopimus: Perintö lapsillemme

Me emme jättäneet lapsillemme velkavuorta ja toimimatonta hallintohimmeliä. Jätimme heille Suomen, jossa:

  1. Perustulon kaltainen varmuus: 800 euron veroton Kasvukannustin takaa, ettei kukaan putoa tyhjän päälle.
  2. Vapaus vaurastua: Ahkeruudella, yrittämisellä ja säästämisellä voi rakentaa itselleen ja perheelleen juuri sellaisen elämän kuin haluaa.

Suomi 2.0 on todistanut, että kun valtio luopuu holhouksesta ja antaa tilaa vapaudelle ja vastuulle, syntyy jotain poikkeuksellista. Suomi on nykyisin maailman dynaamisin omistajayhteiskunta – maa, jossa jokainen on oman onnensa ja maansa seppä.


Matka Suomi 2.0 -aikaan alkaa yhdestä päätöksestä. Oletko sinä valmis olemaan osa tätä muutosta?

💡 Kiitos kun seurasit blogisarjaa! 

Vastaa

Discover more from Heidi Mannelin

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading