Suomi on murroksessa. Ensimmäistä kertaa historiassamme sukupolvi, joka on kerryttänyt merkittävää varallisuutta ja nauttii kohtuullisista eläkkeistä, on siirtämässä perintöään eteenpäin. Samaan aikaan nuoremmat sukupolvet painivat kasvavien elinkustannusten ja epävarman työmarkkinatilanteen kanssa. Tässä yhtälössä perintö- ja lahjavero suoraan alenevassa polvessa ei ole vain taloudellinen rasite – se on oikeustajua loukkaava jäänne, joka jarruttaa yhteiskuntamme uusiutumista ja vaurastumasta.
Oikeustaju koetuksella: Verotettu, säästetty ja taas verotettu
Suomalainen perintövero tuntuu monesta kohtuuttomalta. Kyse on varallisuudesta, josta on maksettu tuloverot, mahdolliset pääomaverot ja jonka ylläpidosta maksetaan vuosittain esimerkiksi kiinteistöveroa. Kun ihminen haluaa siirtää elämäntyönsä tulokset lapsilleen, valtio ojentaa kätensä väliin vielä kerran.
Nykyteknologia mahdollistaa salamannopeat rahansiirrot maapallon laidalta toiselle, mutta kotimaan sisällä vanhempien halu auttaa lapsiaan tyssää lahjaveron mitättömiin rajoihin. On paradoksaalista, että lapsen auttaminen asunnon hankinnassa tai arjen kuluissa on tehty verotuksellisesti raskaaksi, vaikka samaan aikaan peräänkuulutamme yksilön vastuuta omasta taloudestaan.
Vanhempien apu on yhteiskunnan etu
Meidän on uskallettava sanoa se ääneen: vanhempien antama taloudellinen tuki on yhteiskunnalle ”halvempaa” ja tehokkaampaa kuin se, että jokainen nuori tukeutuu maksimaalisesti julkiseen sosiaaliturvaan.
Jos perintö- ja lahjavero poistettaisiin suoraan alenevassa polvessa, vaikutukset olisivat kauaskantoisia:
- Nuorten perheellistyminen helpottuu: Kun ”pesämunan” voi antaa jo elinaikana ilman veroseuraamuksia, nuoret voivat asettua, ostaa ensiasuntonsa ja perustaa perheen silloin, kun se on biologisesti ja elämäntilanteellisesti järkevää – ei vasta viisikymppisinä perinnönjaon jälkeen.
- Kannustimet työhön ja yrittäjyyteen: Tieto siitä, että oman työn hedelmät ja riskiyrittäjyydellä kerrytetty varallisuus siirtyvät lyhentämättömänä seuraavalle sukupolvelle, on valtava motivaatiotekijä. Se kannustaa investointeihin ja pitkäjänteiseen yritystoimintaan Suomessa.
- Omaisuudensuoja ja rahastointi: Jos tulevaisuuden sosiaaliturva ja eläkkeet perustuvat yhä enemmän henkilökohtaiseen rahastointiin, on loogista, että tätä omaisuutta suojaa vahva omaisuudensuoja. Jo kertaalleen verotetun varallisuuden pitäisi olla turvassa jatkuvalta uudelleenverotukselta.
Pääoma liikkeelle, ei valtion kirstuun
Perintö- ja lahjaveron poisto alenevassa polvessa vapauttaisi valtavan määrän ”lukittua” pääomaa. Sen sijaan, että varat seisovat odottamassa perinnönjakoa, ne voisivat siirtyä elävien ihmisten käyttöön – investoinneiksi, kulutukseksi ja turvaksi.
Kiinteistövero ja omaisuuden tuottama vuotuinen verokertymä riittävät takaamaan valtion osuuden. On aika antaa perheille vapaus tukea toisiaan ja rakentaa Suomea, jossa ahkeruus ja säästäväisyys palkitaan myös seuraavassa sukupolvessa.
Vapaa perintöoikeus ei ole vain rikkaiden etu; se on turvaverkko, joka kannustaa jokaista suomalaista rakentamaan parempaa tulevaisuutta omille lapsilleen.
Kun valtio perii elämäntyön ennen aikojaan
Oikeustajua koettelee syvästi myös se, kuinka elämän loppuvaiheen hoitokustannukset on Suomessa järjestetty. Jos ikääntynyt ihminen joutuu ympärivuorokautiseen hoitoon, hänen eläkkeensä ja vuosikymmenten säästämisellä kerrytetty omaisuutensa realisoidaan usein hoitomaksujen kattamiseksi. Syntyy irvokas tilanne: se, joka on säästänyt ja kantanut vastuuta omasta taloudestaan, joutuu ”maksajaksi” viimeiseen euroon asti, kun taas varaton saa saman hoidon täysin ilmaiseksi.
Korkeat verot työuran aikana ja jatkuva verotus elämisen kustannuksista eivät näytä takaavan arvokasta vanhuutta ilman, että valtion pohjaton kirstu imee loputkin säästöt juuri ennen perinnönjakoa. Tämä ei ainoastaan tunnu rangaistukselta ahkeruudesta, vaan se romuttaa täysin ajatuksen siitä, että säästetty varallisuus voisi toimia turvana seuraavalle sukupolvelle.
Jos omaisuudensuoja ei ulotu elämän loppumetreille, murenee samalla perusta koko säästämiskulttuurilta ja työnteon motivoinnilta. Perintö- ja lahjaveron poisto mahdollistaisi elämäntyön suojaamisen ajoissa. On keskustalaista kannattaa vahvaa omaisuudensuojaa, perheiden menestystä ja parempia yrittäjyyden edellytyksiä.
Ahkeruus ja säästäminen kunniaan Suomessa
Suomessa tarvitaan kipeästi toimia, jotka palauttavat uskon työntekoon ja lisäävät yrittäjyyden paloa. Perintö- ja lahjaveron poisto suoraan alenevassa polvessa olisi selkeä viesti siitä, että ahkeruus ja säästäminen kannattavat. Kun ihminen tietää, että hänen elämäntyönsä hyödyttää lyhentämättömänä omia lapsia, se luo luonnollisen kannustimen investoida, työllistää ja kerryttää varallisuutta kotimaahan.
Kyllä, tämä muutos vaatii säästöjä muualla, veroilla tarjottavien asioiden priorisointia, osan lopettamista ja palvelutason tarkastelua, eli verotukset painopisteen muuttamista nykyisestä uudenlaiseen malliin. Kirkkaana tavoitteena pitää olla suomalaisten ihmisten vaurastuminen, ei valtionhallinnon etu.
Meillä ei ole varaa katsoa sivusta, kun naapurimaamme porskuttavat ohi dynaamisemmalla talouspolitiikalla ja varallisuus kasvaa perheissä sukupolvi sukupolvelta.
Vastaa