Jos kolme suurta uudistusta (perheverotus, 4 000 € eläke- ja työttömyysturvakatto ja perintö- ja lahjaveron poisto) yhdistetään, Suomeen syntyisi ”Sukupolvien varallisuusmalli”. Tämä muuttaisi yhteiskunnan rakenteen pohjoismaisesta tulonsiirtovaltiosta kohti keskieurooppalaista ja anglosaksista varallisuusvaltiota, jossa perhe on taloudellisen turvan ja kasvun keskiössä.
Tässä on analyysi kokonaisuuden vaikutuksista:
1. Varallisuuden ”lumipalloefekti”
Kun eläkemaksuja ei enää peritä 4 000 euron ylittävältä osalta ja perheverotus laskee veroastetta, perheelle jää merkittävä investointivara.
- Säästäminen: Perhe sijoittaa säästyneet eurot (esim. 500–1 000 €/kk) globaaleihin osakemarkkinoihin tai kotimaisiin yrityksiin.
- Kasvu: 30 vuodessa tästä kertyy satojen tuhansien, jopa miljoonan euron salkku.
- Perintö- ja lahjavero: Kun vero poistetaan, tämä koko potti siirtyy lapsille lyhentämättömänä. Lapsilla voi olla tällöin heti aikuisuuden kynnyksellä pääomaa asunnon ostoon tai oman yrityksen perustamiseen ilman velkavankeutta.
2. Sosiaalinen liikkuvuus ja ”Dynaaminen perintö”
Nykyisin perintövero pakottaa monet myymään esimerkiksi perheyrityksen osakkeita ulkopuolisille, startupit myydään aikaisin ulkomaisille sijoittajille ja toiminta siirtyy ulkomaille tai esim. Suvun hallinnassa pitkään olleita kesämökkejä realisoidaanverojen maksamiseksi.
- Yrittäjyys: Perintöveron poisto takaa yritysten jatkuvuuden sukupolvelta toiselle. Tämä loisi Suomeen vahvan keskisuurten perheyritysten luokan, joka on monen menestyvän talouden (kuten Saksan Mittelstand, joka viittaa maan talouden selkärankaan: laajaan joukkoon pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä), jotka ovat usein perheomisteisia ja erikoistuneet korkean teknologian vientituotteisiin) selkäranka. Suomessa yritykset myydään jo ennen niiden kasvamista tähän kokoluokkaan.
- Lahjoitukset: Vanhemmat voisivat lahjoittaa verovapaasti varoja lapsilleen jo näiden opiskeluaikana tai perheenperustamisvaiheessa, jolloin pääoma on tehokkaimmassa käytössä. Sukupolvien väliset varallisuuserot tasoittuisivat.
3. Vaikutukset valtiontalouteen ja oikeudenmukaisuuteen
Tämä malli vaatisi valtiolta suuria sopeutustoimia, mutta toisi myös uusia tuloja:
- Veroasteen lasku vs. Kulutus: Kun perheillä on enemmän rahaa, ALV-kertymä kasvaa kulutuksen myötä.
- Pääomaverot: Vaikka perintövero poistuisi, valtio saisi tuloja luovutusvoittoveroista, jos ja kun lapset aikanaan myyvät perimiään sijoituksia, ellei niidenkin verotus poistuisi.
- Haaste: Malli suosii selvästi keski- ja suurituloisia perheitä, joilla on kykyä säästää. Pienituloisten asema jäisi edelleen julkisen perusturvan (4 000 € eläkekaton alapuolinen osa) varaan, mikä voisi kasvattaa varallisuuseroja pitkällä aikavälillä. Toisaallta palkkojen kasvu ja nousu voi nostaa useamman rajan yläpuolelle, kun palkankorotus ei enää samassa suhteessa nosta sivukuluja
4. Yhteenvetotaulukko: Kolmoismallin vaikutus
| Uudistus | Vaikutus perheen arkeen | Vaikutus kansantalouteen |
|---|---|---|
| Perheverotus | Lisää nettotuloja lapsiluvun ja tuloerojen mukaan. | Lisää työn tarjontaa ja lapsitoiveiden toteutumista. |
| 4 000 € eläkekatto | Mahdollistaa oman, periytyvän eläkerahaston kerryttämisen. | Laskee työn sivukuluja; lisää yritysten kilpailukykyä. |
| Perintöveron poisto | Takaa varallisuuden säilymisen suvussa; poistaa verotusshokit. | Vahvistaa perheyrittäjyyttä ja kotimaista omistajuutta. |
Arvio vuodelle 2026
Vuonna 2026 Suomen julkinen talous on edelleen tiukilla, ja tällaisen mallin toteuttaminen vaatisi rohkeaa rakennemuutosta. Se tarkoittaisi siirtymistä pois järjestelmästä, jossa valtio säästää puolestasi (eläkerahastot), järjestelmään, jossa valtio kannustaa sinua säästämään itse ja huolehtimaan suvun jatkuvuudesta.
Tiivistettynä: Malli poistaisi ”verotuksen verotuksen päältä” ja loisi Suomeen uuden omistajaluokan. Se tekisi perheestä taloudellisesti autonomisen yksikön, joka ei ole riippuvainen valtion luvatusta eläketasosta, vaan omasta kerrytetystä ja suojatusta varallisuudestaan.
Olisiko tässä mallissa sinusta järkeä?
Vastaa