Tämä on politiikan pisteytysmalli-blogisarjan ensimmäinen kirjoitus. Kaikki me varmasti toivoimme, että nykyhallituksen tekemät muutokset olisivat toimineet. Niiden ongelma on ollut pitkälti keskittyminen liiaksi valtiontalouteen ja suuryrityksiin, kun oikeasti toimeliaisuus ja työllisyys lähtee pienyrityksistä ja ihmisistä.
Suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tuijotetaan usein vain kahta lukua: menojen ja tulojen loppusummaa. Jos yksi sektori saa lisää, toiselta on otettava pois. Tämä nollasummapeli kuitenkin peittää alleen sen, mikä on talouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta ratkaisevaa: päätösten laadun ja niiden vaikutukset taloudelliseen toimeliaisuuteen, pois valtiokeskeisyydestä ja ihmisten kykyyn auttaa itseään varastamumaan.
On aika tuoda hallitusohjelmien ja vaalilupausten arviointiin läpinäkyvä pisteytysmalli, joka mittaa päätöksiä esim. kahdella kriittisellä akselilla: taloudellisella toimeliaisuudella ja valtioriippuvuudella.
Miksi pelkkä eurojen laskeminen ei riitä? Nykyinen hallitusohjelma on hyvä esimerkki. Nykyinen arviointitapa on staattinen. Jos hallitus päättää lisätä yritystukea tai julkisia investointeja, se näkyy menona. Mutta jos tuo päätös samalla passivoi markkinoita tai kasvattaa yritysten riippuvuutta julkisesta rahanjaosta, se voi pitkällä aikavälillä heikentää taloutta enemmän kuin se lyhyellä aikavälillä elvyttää.
Tarvitsemme mallin, jossa jokainen merkittävä päätös pisteytetään (esim. asteikolla -5 – +5) seuraavasti:
1. Vaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen
Tämä akseli mittaa, kannustaako päätös työntekoon, investointeihin ja innovointiin.
- Plussaa: Sääntelyn purkaminen, työn verotuksen keventäminen, kynnyksien madaltaminen yrittäjyyteen.
- Miinusta: Rakenteelliset esteet, jotka saavat ihmiset tai yritykset jäämään odottamaan ”parempia aikoja” sen sijaan, että he toimisivat nyt.
2. Vaikutus valtioriippuvuuteen
Tämä on mallin kriittisin osa. Se mittaa, siirtääkö päätös vastuuta yksilöltä ja markkinoilta valtiolle.
- Plussaa (Vähentää riippuvuutta): Toimet, jotka vahvistavat markkinaehtoisuutta ja yksilön itsemääräämisoikeutta taloudessa.
- Miinusta (Lisää riippuvuutta): Uudet tulonsiirrot, pysyvät tukirakenteet ja mekanismit, joissa menestys riippuu poliittisista päätöksistä markkinamenestyksen sijaan.
Läpinäkyvyys osaksi vaaliohjelmia
Kuvitelkaapa tilanne, jossa jokaisen puolueen vaaliohjelma ajettaisiin tämän mallin läpi. Huomaisimme nopeasti, mitkä lupaukset näyttävät hyvältä paperilla, mutta todellisuudessa vain paisuttavat julkista sektoria ja tukahduttavat yksityistä aloitteellisuutta.
Politiikka ei ole nollasummapeliä. Oikeilla päätöksillä voidaan luoda kierre, jossa toimeliaisuus kasvaa ja valtioriippuvuus vähenee, jolloin veropohja vahvistuu luonnostaan ilman kiristyksiä.
Johtopäätös
Ilman läpinäkyvää mittaristoa purjehdimme sumussa. Pisteytysmalli pakottaisi päättäjät vastaamaan kysymykseen: Lisääkö tämä päätös Suomen kilpailukykyä vai ainoastaan valtion roolia muiden kustannuksella?
Vain mittaamalla sitä, mikä on todella arvokasta – eli ihmisten ja yritysten kykyä toimia ja kantaa vastuuta itsestään ja perheestään– voimme rakentaa kestävää tulevaisuutta.
Kehitellään ajatusta edelleen blogin seuraavassa osassa.
Vastaa