Oikeistolaisen hallitusohjelman pisteytys – olisiko negatiiviset vaikutukset pitänyt ymmärtää?

Saimme lukea Valtiovarainministeriön virkamiesten ”analyysiä” hyvästä hallitusohjelmasta vastikään valtakunnan lehdissä.

Nykyinen hallitusohjelma on mielenkiintoinen kohde, koska se on poikkeuksellisen vahvasti ”teoriavetoinen” – se nojaa vahvasti tarjontapuolen reformeihin. Katsotaanpa hallituskautta ja sen painopisteitä. Tässä on sovellettu viisivaiheista pisteytysmallia 20 merkittävimpään hallituskauden (2023–2025) aikana toteutettuun tai päätettyyn lakimuutokseen.

Pisteytys (–5 … +5) heijastaa päätösten dynaamisia vaikutuksia suomalaisen arkeen, vaurastumiseen ja tulevaisuuteen.

Oikeiston ratkaisut

Hallituksen 20 avainpäätöstä pisteytettynä. Aika moni jää yksinään ja yksipuolisena kokonaisuutena arvioiden negatiiviseksi. Olisikin pitänyt siis huomioida ja luoda joku tasapainottava toimi, jotta vaikutus talouteen kokonaisuutena olisi ollut positiitinen.

Lakimuutos / Päätös	Toimeliaisuus	Valtioriippuvuus	Vaurastuminen	Perheet & Väestö	Luonnon kestävyys
1. Ansiopäivärahan porrastus	+4	+4	-2	-1	0
2. Työttömyysturvan lapsikorotusten poisto	+2	+3	-3	-4	0
3. Yleisen ALV-kannan nosto 25,5 %:iin	-3	+2	-4	-2	0
4. Sosiaalisen asuntotuotannon leikkaukset	-1	+4	-2	-3	+1
5. Työmarkkinoiden ”vientimalli” (laki)	+4	+2	+1	0	0
6. Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus	+3	+2	-2	-1	0
7. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen	-2	+3	-2	-1	0
8. Asumistuen työssäkäynnin suojaosan poisto	+1	+4	-3	-2	0
9. Tuloverotuksen keventäminen (painotus)	+4	+2	+4	+1	0
10. Paikallisen sopimisen laajentaminen	+5	+2	+2	0	0
11. Puhtaan energian investointihyvitys	+4	-1	+2	0	+5
12. Osakesäästötilin ylärajan nosto	+2	+2	+5	+1	0
13. Bensaveron lasku / Jakeluvelvoitteen muutos	+2	-1	+3	+1	-4
14. Opintolainahyvityksen ja tuen muutokset	+1	+2	-2	-2	0
15. Terveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen	-2	+3	-1	-2	0
16. Keskittyminen T&K-rahoitukseen (4 % BKT)	+5	-2	+3	+1	+2
17. Lääkekorvausten säästöt	0	+3	-3	-1	0
18. Irtisanomissuojan keventäminen	+4	+2	0	-1	0
19. Turvapaikkalainsäädännön kiristykset	+1	+3	0	-1	0
20. Metsälain suojeluvelvoitteiden muutokset	+2	0	+1	0	-3

Analyysi: Mitä malli paljastaa?

1. Toimeliaisuus vs. Vaurastuminen: Hallitus saa korkeita pisteitä rakenteellisesta toimeliaisuudesta (uudistukset 5, 10, 16), mutta yksilön vaurastuminen sakkaa ALV-korotuksen, kotitalousvähennyksen poiston ja etuuksien leikkausten vuoksi. Malli ennustaa, että vaikka työllisyys voi rakenteellisesti parantua, suomalaisten kotitalouksien ostovoima pysyy heikkona, mikä jarruttaa sisämarkkinoiden kasvuun.
2. Valtioriippuvuuden paradoksi: Valtioriippuvuus vähenee paperilla (leikkaukset 1, 3, 8), mutta jos työllisyys ei nouse riittävän nopeasti, kuten nyt on käynyt, ihmiset siirtyvät viimesijaiselle toimeentulotuelle. Tämä voi jopa lisätä syvää valtioriippuvuutta dynaamisen itsenäistymisen sijaan.
3. Perheiden unohdus: Mallin mukaan väestöpyramidi on suurin häviäjä. Lapsikorotusten poisto ja asumisen kallistuminen viestivät epävarmuutta nuorille aikuisille, mikä on ristiriidassa pitkän aikavälin kestävyyden kanssa.
4. Luonto vs. Talous: Hallitus on onnistunut kytkemään luonnon kestävyyden osaksi teollista toimeliaisuutta (investointihyvitykset), mutta perinteisessä luonnonvarojen käytössä on otettu askelia taaksepäin, mikä voi luoda ”luontovelkaa” tuleville polville. 

 Tämä malli osoittaa, että hallitus on priorisoinut valtion tasetta ja yritysten toimintaedellytyksiä, mutta tehnyt sen yksilön lyhyen aikavälin vaurastumisen ja perheiden tulevaisuudenuskon kustannuksella.

Olisiko pisteytysmalli ennustanut tulokset?

Kyllä, malli olisi paljastanut kaksi kriittistä sokeaa pistettä, jotka nyt näkyvät talousluvuissa:

1. Ajoitus ja dynaamisuuden viive

Pisteytysmalli olisi osoittanut, että hallituksen toimet painottuivat ”Valtioriippuvuuden vähentämiseen” (leikkaukset) välittömästi, kun taas ”Toimeliaisuuden” kasvu vaatii investointeja, jotka reagoivat hitaasti. Malli olisi varoittanut ”kuivasta kaudesta”, jossa julkinen kysyntä laskee ennen kuin yksityinen sektori ehtii korvata sen.

2. ALV-korotus vs. Vaurastuminen

Pisteytysmallissa syksyn 2024 ALV-korotus olisi saanut miinuspisteitä kohdassa Yksilön vaurastuminen. Se on suora isku kotitalouksien ostovoimaan ja kulutuskysyntään. Malli olisi paljastanut, että hallitus joutui uhraamaan ”Vaurastumisen” ja ”Toimeliaisuuden” tavoitteita paikatakseen valtion talouden välitöntä ”Valtioriippuvuutta” (velkaantumista).

3. Väestöpyramidin unohdus

Nykyinen hallitusohjelma on saanut kritiikkiä siitä, että se keskittyy talouden teknisiin rakenteisiin, mutta unohtaa perheiden uskalluksen perustaa lapsia epävarmassa taloustilanteessa. Malli olisi antanut tästä nollatuloksen, mikä ennustaa syntyvyyden pysymistä alhaisena – eli pitkän aikavälin kestävyysvaje ei ratkea pelkillä työmarkkinamuutoksilla.

Julkisen talouden ja työllisyyden päätösten arviointi

Tässä on sovellettu viisivaiheista pisteytysmallia päätöksiin, joilla on valtiovarainministeriön ja hallituksen omien laskelmien mukaan suurin laskennallinen vaikutus julkiseen talouteen tai työllisyyteen.

Laskennalliset vaikutukset perustuvat hallituksen tavoitteeseen vahvistaa julkista taloutta 6 miljardilla eurolla ja luoda 100 000 uutta työllistä. 

Top 10: Suurimpien talousvaikutusten pisteytys

Päätös (Vaikutusarvio)	Toimeliaisuus	Valtioriippuvuus	Vaurastuminen	Perheet	Luonto
1. ALV-korotus 25,5 %:iin (+1,4 mrd. €)	-4	+2	-5	-2	0
2. Työttömyysturvan porrastus (~20 000 työllistä)	+4	+5	-2	-1	0
3. Sote-rahoituksen sopeutus (-2 mrd. € pitkällä aik.)	-2	+4	-1	-3	0
4. T&K-panostukset (4 % BKT) (Kasvupotentiaali)	+5	-2	+3	+1	+3
5. Ansioverotuksen kevennys (~0,5 mrd. € takaisin)	+4	+2	+5	+1	0
6. Asumistuen leikkaukset (-360 milj. €)	+2	+5	-4	-3	0
7. Paikallisen sopimisen laajennus (Dynaaminen kasvu)	+5	+2	+2	0	0
8. Kela-korvausten korotus (+330 milj. €)	+2	-3	-1	+2	0
9. Puhtaan energian investointituki (Kasvu & Vienti)	+4	-1	+2	0	+5
10. Työmarkkinoiden vientimalli (Kilpailukyky)	+4	+2	+1	0	0

Mitä laskelmat vs. pisteytys kertovat?

Vastakkaiset voimat (ALV vs. Verokevennys):
Hallituksen suurin yksittäinen tulonlähde on ALV-korotus. Pisteytysmallissa se on tuhoisa yksilön vaurastumiselle (-5), koska se nostaa hintoja kaikille tasapuolisesti. Vaikka työn verotusta kevennetään, laskennallisesti ALV-korotus syö suuren osan tästä hyödystä, mikä näkyy heikkona kulutuksena. 

1. Työllisyysmallin logiikka (Työttömyysturva):
   Hallituksen laskelmien mukaan työttömyysturvan muutokset tuovat kymmeniä tuhansia työllisiä. Pisteytyksessä tämä on tehokkain keino vähentää valtioriippuvuutta (+5), mutta hinta maksetaan perheiden ja yksilöiden lyhyen aikavälin resilienssissä, kun töitä ei ole tarjolla.
2. Tulevaisuuden kasvu (T&K ja Energia):
   Vaikka leikkaukset hallitsevat otsikoita, hallitus panostaa historiallisen paljon tutkimukseen ja kehitykseen (T&K). Tämä saa mallissamme parhaat pisteet toimeliaisuudesta (+5) ja luonnon kestävyydestä (+3), sillä se on ainoa kestävä tapa kasvaa ulos velasta ilman uusia leikkauksia. 
3. Sote-säästöjen inhimillinen hinta:
   Hyvinvointialueiden miljardisäästöt ovat laskennallisesti välttämättömiä valtion taseelle. Pisteytyksessä ne kuitenkin romuttavat perheiden hyvinvointia (-3), jos palveluiden saatavuus heikkenee merkittävästi. 

Laskennallisesti hallitus on onnistunut siirtämään resursseja kulutuksesta investointeihin ja passiivisuudesta työhön. Pisteytysmallimme kuitenkin paljastaa, että tämä ”lääke” on äärimmäisen kova suomalaisten lähivuosien ostovoimalle ja lapsiperheiden vakaudelle.

Miten hallitusohjelman ”kepit” olisi pitänyt muuttaa vaurastumisen työkaluiksi?

Nykyinen hallitusohjelma on täynnä laskennallisia säästöjä: ALV nousee, kotitalousvähennystä leikataan ja työttömyysturvaa kiristetään. Valtion kirjanpidossa viivat suoristuvat, mutta suomalaisen arjessa dynaamisuus kärsii. Jotta talous todella nousisi, tarvitaan vastavuoroisuutta: jokainen valtion ottama euro tai rajoitus on korvattava uudella vapaudella vaurastua.

Tässä on malli siitä, miten nykyiset päätökset olisi pitänyt tasapainottaa ihmiskeskeisesti:

1. ALV-korotus ja kotitalousvähennys → Kansalaisyrittäjätili

Valtio nosti arvonlisäveroa ja leikkasi kotitalousvähennystä paikatakseen budjettia. Tämä passivoi kulutusta ja pienyrittäjyyttä.

• Vastavuoroinen ratkaisu: Otetaan käyttöön Kansalaisyrittäjätili. Kaikille avoin vapaus sivutoimiseen yrittäjyyteen, jolla on 85 000 euron ALV-vapauden raja.
• Byrokratian purku: Tilillä sovelletaan automaattista 50 % kuluvähennystä ilman kuittirumbaa. Jos ansaitset 100 euroa, valtio verottaa vain 50 euroa – olettaen, että toinen puoli on mennyt toiminnan pyörittämiseen. Kansalaisyrittäjätilille maksetuista maksuista pankki nappaa valtiolle automaattisesti osansa, huomioiden em. kuluosuuden.
• Vaikutus: Pienimuotoinen palveluiden myynti ja ostaminen räjähtäisi kasvuun, korvaten kotitalousvähennyksen menetyksen ja ALV-shokin dynaamisella toimeliaisuudella.

2. Työttömyysturvan leikkaukset → Aktiivinen itsensä auttaminen

Nyt työttömyysturvasta leikataan, jotta ihmiset hakeutuisivat töihin. Mutta entä jos työtä ei ole tarjolla perinteisessä mielessä?

• Vastavuoroinen ratkaisu: Työttömyysturvan leikkaukset kanavoidaan Kansalaisyrittäjätilin mahdollisuuksiksi. Työtön voi käyttää tilin ALV-vapautta ja 50 % automaattivähennystä myydäkseen osaamistaan matalalla kynnyksellä ilman pelkoa tukien menetyksestä.
• Vaikutus: Työttömyysjakso muuttuu passiivisesta odottamisesta aktiiviseksi itsensä työllistämiseksi ja oman osaamisen markkinoinniksi.

3. Lakko-oikeuden rajoittaminen → Joukkokanneoikeus

Hallitus rajoitti poliittisia lakkoja työmarkkinoiden vakauden nimissä. Tämä koetaan monessa perheessä valtatasapainon järkkymisenä.

• Vastavuoroinen ratkaisu: Kompensoidaan kollektiivisen voiman menetys vahvistamalla yksilöiden ja kuluttajien suojaa. Säädetään laaja joukkokanneoikeus.
• Vaikutus: Jos suuret yritykset tai instituutiot kohtelevat suomalaisia väärin (esim. hintakartellit tai sopimusrikkomukset), kansalaiset voivat hakea oikeutta tehokkaasti yhdessä. Tämä siirtää voimaa katuaktivismista oikeusvaltion rakenteisiin.

Miksi tämä malli voittaa?

Pisteytysmallimme (Toimeliaisuus, Autonomia, Vaurastuminen, Perheet, Luonto) mukaan tämä ”vaihtokauppa” olisi historiallinen loikka:

1. Vaurastuminen (+5): 85 000 euron ALV-vapaa tili luo suomalaisille ennennäkemättömän buustin yrittäjyyteen.
2. Toimeliaisuus (+5): Automaattinen 50 % kuluvähennys ja laillinen kansalaisyrittäjätili poistaa yrittämisen suurimman esteen: byrokratian pelon ja valtio saa omansa automaattisesti. Ihmiset uskaltavat ostaa palveluita toisiltaan, kun tietää sen lailliseksi.
3. Valtioriippuvuus (+4): Ihmiset eivät enää odota tukea, vaan alkavat toimia ”kansalaisyrittäjinä” heti, kun mahdollisuus koittaa.

Oikeiston ei pitäisi vain leikata valtio-organisaatiota, vaan voimauttaa kansalaista. Jos hallitus uskaltaisi parittaa jokaisen kiristyksen tällaisella vapauden ja vaurastumisen työkalulla, Suomi ei vain selviäisi – se kukoistaisi.

Vasemmiston talouspolitiikka keskittyy usein veropohjan tiivistämiseen ja tuloerojen kaventamiseen, mutta nekin voidaan toteuttaa tavalla, joka ei vain paisuta valtiota, vaan vahvistaa yksilön omaa vaurastumista ja autonomiaa. Siitä seuraavassa blogissa.