
Viimeksi listasimme ne asiat, joista emme tingi: turvallisuus, terveys, koulutus ja perustoimeentulo. Mutta pelkkä vaatimuslista ei riitä, jos emme puhu siitä, mitä tapahtuu kaikelle muulle. Meidän on uskallettava sanoa ääneen: valtio ei voi hoitaa kaikkea, mutta se voi lakata olemasta esteenä.
Tässä on se uuden sopimuksen toinen puoli: Jokaista poistettua palvelua tai lakia kohden on poistettava myös rajoite.
Jos jokin ei kuulu siihen sovittuun ”kansalaisen palvelutakuuseen”, siitä on voitava joustaa. Mutta se ei saa tarkoittaa vain leikkauksia, vaan tilalle pitää saada lisää vapautta. Kun julkinen valta vetäytyy joltain alueelta, lainsäädännön on kevennyttävä samassa suhteessa. Meidän on tehtävä itsensä auttamisesta – työllä ja yrittämisellä – helpompaa kuin koskaan. Mitä se tarkoittaisi käytännössä?
- Palkitaan vastuunotosta: Jos hoidat leiviskäsi, yrität ja kannat vastuuta itsestäsi ja läheisistäsi, sen on näyttävä taloudessasi. Se tarkoittaa suoria veroalennuksia tai vähennyksiä niille, jotka osallistuvat yhteisen kakun kasvattamiseen, yrittämisellä, ylisukupolvisella hoitovastuulla tai perheellistymällä.
- Puretaan byrokratiaviidakko: Työn vastaanottamisen tai yrityksen perustamisen ei pitäisi olla monimutkaista. Jos valtio ei tarjoa enää jotain palvelua tai toimintoa, se ei saa myöskään estää sinua luomasta sitä helposti itse.
- Välilliset kustannukset alas: Työn tekemisen hinnan on laskettava. On järjetöntä, että ahkeruus tuntuu rangaistukselta, kun verotus ja sivukulut syövät leijonanosan tuloksesta.
Tämä on se tie, jolla palautamme suomalaisten itsetunnon ja kansallisen yhtenäisyyden. Kun jokainen tietää, että perusverkko kantaa hädässä, mutta muuten taivas on rajana omalle yritteliäisyydelle, syntyy jotain uutta: aktiivista onnellisuutta.
Se ei ole passiivista odottelua, vaan luottamusta siihen, että tässä maassa pärjää omilla avuillaan ja että valtio on kumppani, ei holhooja. Suomi on maa, jota jokainen haluaa puolustaa – koska se antaa mahdollisuuden elää vapaana ja kantaa vastuuta. Suomalaiset on opetettava uudelleen vapauteen, uutteruuteen, riskinottoon ja innovatiivisuuteen. Se mikä ei ole erikseen kiellettyä on oltava sallittua.
Nyt on aika valita: jatkammeko näivettymisen tiellä vai rakennammeko Suomen, jossa työnteko ja vastuunotto ovat taas kunniassaan?

Vastaa