Kun astuu sisään ammattioppilaitoksen ovesta, haluaa nähdä kipinän opiskelijan silmissä, kuulla koneiden pärinää ja kokea aitoa oppimisen riemua. Nykyinen ammattikoulun arki on opettajien mukaan kuitenkin kaukana tästä: opettajien työajasta puolet kuluu Wilman, Studentan ja muiden digitaalisten järjestelmien loputtomaan klikkailuun, sopimusten viilaamiseen ja juridisten dokumenttien täyttämiseen.
Tässä lainsäädännöllisessä paperisodassa on unohdettu kaikkein tärkein. Nuoren lakisääteinen ja perustuslaillinen oikeus saada opetusta ja oppia on jäänyt täysin tämän paisuneen byrokratian jalkoihin. Kun opettajan aika kuluu näyttöpäätteen ääressä pykäliä täyttäessä, se on suoraan pois opiskelijan saamasta lähiopetuksesta ja ohjauksesta.
Vastuu tästä tilanteesta ei ole oppilaitosten, vaan lainsäätäjän. On korkea aika, että eduskunnassa ryhdytään sanoista tekoihin ja lainsäädäntöä aletaan määrätietoisesti purkaa ja yksinkertaistaa. Tarvitsemme välittömiä lakimuutoksia kolmella selkeällä osa-alueella:
1. HOKS-tehtailusta luovuttava lailla
Vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformin luoma lakisääteinen velvoite jokaisen opiskelijan HOKS-prosessista (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) on muutettava. Nykyinen laki pakottaa pyörittämään saman raskaaseen dokumentaatioon perustuvan mankelin läpi aivan jokaisen opiskelijan.
Lakia on muutettava siten, että rutiininomaisesta ja kaikille pakollisesta HOKS-rumbasta luovutaan. Suurelle osalle opiskelijoista on lailla taattava selkeä, yhteinen runko ja suoraviivainen opintopolku. Henkilökohtaisia erityisjärjestelyjä ja raskaampaa hallinnollista dokumentaatiota tulee vaatia vain silloin, kun taustalla on aidot terveydelliset syyt tai vakavat oppimisen haasteet.
2. Työssäoppimisen sopimusbyrokratia purettava
Koulutus- ja oppisopimuksia koskevaa sääntelyä on kevennettävä radikaalisti. Nykyinen lainsäädäntö on tehnyt opettajista juridisia sopimusteknikoita, jotka käyttävät kohtuuttomasti työaikaa pykälien viilaamiseen yritysten ja oppilaitoksen välillä. Lainsäädäntöä on muutettava suuntaan, jossa sopimusmallit ovat joustavia ja valmiiksi virtaviivaistettuja, jotta opettajan aika vapautuu sopimusten tekemisestä itse opiskelijan ohjaamiseen työpaikalla.
3. Rahoitusmallin kytkös suoritusosiin katkaistava
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta on korjattava. Nykyinen malli, joka sitoo oppilaitosten rahoituksen mekaanisesti suoritettuihin tutkinnon osiin ja valmistumiseen, pakottaa opettajat toimimaan reaaliaikaisina tilastomerkitsijöinä rahoituksen varmistamiseksi. Rahoituslain kytköstä suorituspisteisiin on löysättävä ja painopiste siirrettävä opetuksen pitkäjänteisen laadun ja nuoren todellisen oppimisen tukemiseen.
Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään ammattitaitoista opettajaa pykälien ja järjestelmien viidakkoon. Suomi elää osaamisesta, ja nuorten oikeus oppia toteutuu vain silloin, kun opettajalla on aikaa opettaa.
Nyt tarvitaan lainsäätäjältä rohkeutta purkaa itse rakentamansa hallinnollinen himmeli. Puretaan turhat pykälät, kevennetään raportointivelvollisuutta ja palautetaan ammattikoulun opettajan työaika lailla siihen tärkeimpään: opettamiseen.
Mitä mieltä sinä olet? Miten sinä lähtisit muuttamaan ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä, jotta nuorten oikeus oppia varmistetaan?
Vastaa