Meille on pitkään maalattu kuvaa pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta turvaverkkona, joka kantaa silloin, kun elämä potkii päähän. Viime vuosina tuo verkko on kuitenkin alkanut muistuttaa yhä enemmän hämähäkinseittiä, joka ei vain kannattele, vaan kietoo yksilön tiukkaan seurantaan ja valvontaan. Kulissien takana viedään läpi lakihankkeita, joiden yhteisvaikutus on hyytävä. Orwellilainen ”Isoveli valvoo” ei ole enää dystopista fktiota, vaan monelle perusturvan varassa elävälle arkipäivää.
Palapelin palaset yhdistyvät kontrolliksi
Kun tarkastelemme viimeaikaisia uudistuksia ja lakiehdotuksia erillisinä, ne saattavat kuulostaa viattomalta, hallinnon tehostamiselta tai väärinkäytösten estämiseltä. Mutta kun palaset yhdistetään, tilannekuva alkaa muuttua pelottavaksi:
- Korttidata ostoksista: bonuskorteilta tai ihan vaan maksukorteilta.
- Tulorekisteri: Alun perin reaaliaikaiseen verotukseen ja palkanmaksuun luotu järjestelmä tietää jo nyt euroon ja päivään tarkalleen, mitä ansaitset.
- Positiivinen luottorekisteri: Rekisteri kerää yhteen paikkaan kansalaisten kaikki luotot, lainat ja niiden lyhennykset. Sivutuotteena syntyi massiivinen taloudellisen käyttäytymisen seurantatyökalu.
- Toimeentulotuen saajan tilitietojen seuranta: Pyrkimykset viedä valvonta suoraan pankkitileille tarkoittavat sitä, että valtiovalta haluaa katsoa, mihin käytät jokaisen senttisi. Ostitko lapselle käytetyn polkupyörän Torista? Autoitko ystävää kympillä? Kaikki jää talteen.
- Kelan oikeus koko ruokakunnan tilitietoihin: Erityisen pitkälle yksityisyyden loukkaamisessa mennään vaatimuksilla, joissa Kelalle annettaisiin oikeus seuloa ei vain tukea hakevan, vaan koko ruokakunnan tilitietoja. Tämä tarkoittaa, että samassa osoitteessa asuvan puolison, kämppäkaverin tai jopa nuoren säästöt ja tilitapahtumat joutuvat syyniin, vaikka heillä ei olisi mitään tekemistä haetun tuen kanssa.
Mieti viime viikkoa, kuinka paljon elämästäsi saisi tietoa jos kaiken digitaalisen tiedon sinusta saisi yhdistää? Missä kävit, mitä ostit, missä liikuit, ketä tapasit, mitä sisältöä selasit?
Tekoäly yhdistää pisteet – tekee siis sen, mistä syytimme somejättejä
Vielä kymmenen vuotta sitten tietomassa olisi hukkunut viraston paperiarkistoihin. Nyt tilanne on toinen. Kun nämä massiiviset tietovarannot – tulot, velat, pankkitilit ja perhesuhteet – linkitetään kehittyvän tekoälyn ja automaattisen algoritmidatan pureskeltavaksi, mennään syvälle ihmisen yksityisyyden puolelle.
Tässä piilee hieman ironia: Valtio on nyt tekemässä juuri sitä, mistä olemme vuosikausia syyttäneet teknologiajättejä, kuten Facebookia ja Googlea. Olemme olleet huolissamme siitä, miten somen algoritmit profiloivat meitä, keräävät dataa ja myyvät elämämme mainostajille. Mutta somejätin palveluista voi sentään teoriassa kieltäytyä – valtion digitaalisia rekistereitä ei pääse pakoon. Kun tekoäly valjastetaan yhdistämään viranomaistiedot, se pystyy luomaan kansalaisista kokonaisvaltaisia profiileja ja tekemään automaattisia tulkintoja ihmisen elämäntavasta.
Varoittava esimerkki Atlantin takaa kun valtiovalta käyttää profilointia aseena
Tämä ei ole pelkkää utopistista pelottelua, vaan kehityksellä on jo varoittavat esimerkit maailmalla. Yhdysvalloissa Donald Trumpin kaudella ja sen perintönä viranomaisille annetut oikeudet massiivisen datan yhdistelyyn ja louhintaan ovat saaneet huolestuttavia piirteitä. Alun perin ”valtion vihollisten” ja terrorismin torjuntaan luotuja työkaluja on alettu käyttää tavallisten kansalaisten ja poliittisten vastustajien seulontaan. Teemme globaaleille toimijoille mm. vaalivaikuttamisesta helppoa, ilman suoraa vaikuttamista tuloksiin, koska tarvittaessa ne voivat säätää pääsystä äänestäjäprofiileihin ja -dataan.
Kun kaikki mahdollinen tieto kuluttajakäyttäytymisestä, sijainneista ja taloudesta yhdistetään tekoälyllä, äänestäjien ja kansalaisten tarkka profilointi mahdollistaa pelottavan tehokkaan manipulaation ja kontrollin. Jos virkakoneistolle ja kulloinkin vallassa olevalle poliittiselle johdolle annetaan valmiiksi rakennettu kyttäämisalusta, on vain ajan kysymys, milloin sitä aletaan käyttää epäilyttäviin, poliittisiin ja ideologisiin tarkoituksiin.
”Automaatio ja data eivät saisi olla keino kurjistaa, profiloida ja kytätä, vaan niiden pitäisi vapauttaa ihmisiä byrokratian rattaista.”
Keskustan puoluekokous: Stop kyykyttämiselle ja kyttäämiselle
Tämä huolestuttava kehityskulku on nostettu painokkaasti esiin myös kotimaisessa poliittisessa keskustelussa. Keskustan puoluekokouksessa otettiin vahvasti kantaa sen puolesta, että perusturvaa saavien ihmisten kyttäämistä, valvontaa ja byrokratiaa on määrätietoisesti vähennettävä.
Keskustan linjaus osuu naulan kantaan: sosiaaliturvan pitäisi olla ponnahduslauta ja turvaverkko, ei jatkuvaa epäilyn alla elämistä ja nöyryyttävää tilien ja rahankäytön jatkuvaa perkaamista. Kun ihminen joutuu tukeutumaan yhteiskunnan apuun, hänen ei pitäisi joutua samala luovuttamaan ihmisoikeuksiaan, poliittista vapauttaan tai oikeuttaan yksityisyyteen. Byrokratiaviidakon ja digitaalisen valvontakoneiston kasvattamisen sijaan meidän on helpotettava tuen hakemista tai tehtävä siitä automaattista, karsittava byrokratiaa ja luotettava ihmisiin.
Ihminen on enemmän kuin hänestä tallessa oleva tieto
Meidän on uskallettava kysyä, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää. Haluammeko luoda ihmisen digitaalisesta jalanjäljestä vankilan, jossa erityisesti heikoimmassa asemassa olevat joutuvat elämään ainaisen kyttäämisen alla – vai mielummin maailmassa, jossa perusturvan suojaverkko on valmiina meitä kaikkia varten, ilman massiivisia tarkistuksia ja jatkuvaa valvontaa? Maksammehan mekin vastavuoroisesti eri verot mukisematta.
Teknologian pitäisi palvella ihmistä, ei profiloida ja valvoa häntä. On korkea aika vetää raja sille, kuinka syvälle kansalaisten taskuihin, mielipiteisiin ja yksityiselämään valtion sallitaan kurkistaa. Perusturvan on nimensä mukaisesti tuotava turvaa – ei pelkoa ja jatkuvaa kontrollia.
Harvaa teknologista keksintöä on alunperin luotu siihen tarkoitukseen, johon sitä lopulta käytetään. Lupaan puolustaa kansalaisten oikeutta yksityisyyteen.
Vastaa