Suomalaisilla rakennustyömailla valot palavat yötä päivää, betonia valetaan ja nosturit liikkuvat tauotta. Saimme eilen lukea osin valtio-omisteisen ja kiinalaisen yhteisyrityksen epäselvyyksistä Kotkan akkutehtaalla. Pinnan alla kytee kestämätön ristiriita: samalla kun kotimaiset alan ammattilaiset istuvat kortistossa ja rehelliset suomalaiset yrittäjät häviävät tarjouskilpailut kerta toisensa jälkeen, työmaita pyöritetään kyseenalaisin keinoin poljetulla ulkomaisella työvoimalla.
Se ei ole terveettä kilpailua, vaan järjestelmällistä työehtojen polkemista ja lainsäädännön porsaanreikien hyväksikäyttöä.
Kikkailun anatomia – Veroeurot ja vastuut karkuteillä
Päättäjien puheissa ulkomaisen työvoiman käytön ehto on aina ollut selkeä: työehtojen ja palkkauksen on vastattava suomalaista tasoa. Todellisuus työmailla kertoo toista:
- Alle 3 kuukauden sopimusralli: Työntekijöitä kierrätetään keinotekoisilla, lyhyillä pätkäsopimuksilla, jotta vältytään suomalaisilta veroilta ja sosiaalivakuusmaksuilta.
- Ketjutus ja yrityssiirrot: Kun määräajat tulevat vastaan, työntekijät siirretään paperilla uuden alihankkijan tai vuokrafirman kirjoille, jolloin vastuiden valvonta muuttuu viranomaisille lähes mahdottomaksi.
- Ympärivuorokautinen rääkki: Työaikalainsäädännön ja levon noudattaminen on usein pelkkä vitsi, kun kellokortteja manipuloidaan tai niitä ei käytetä lainkaan.
- Palkan periminen takaisin: Työntekijät maksavat osan palkastaan työnantajalle takaisin, ja tämä vääristää kilpailua.
Rehellinen suomalainen yrittäjä, joka maksaa TES-mukaiset palkat, eläkemaksut, verot ja ylityökorvaukset, ei voi mitenkään pärjätä hintakilpailussa toimijalle, jonka kulurakenne perustuu työehtojen polkemiseen.
Julkiset varat ja päättäjien vastuu
Erityisen räikeäksi tilanne muuttuu julkisissa hankkeissa ja valtion tai kuntien tukemissa projekteissa. Julkisten tukien ja hankintasopimusten ehdoissa edellytetään lakien ja työehtojen noudattamista. Jos väärinkäytöksiä ja harmaata taloutta ilmenee, tukien takaisinperinnän ja sanktioiden pitäisi olla automaattinen seuraus – ei harvinainen, pitkää oikeuskäsittelyä vaativa poikkeus. Ja tästä tapauksesta Kotkassa olisi hyvä tehdä pelottava esimerkki siitä, että vilunki ei kannata.
Tässä on vakava peiliin katsomisen paikka poliittisille päättäjille ja ay-liikkeelle. Jos valtiovalta ei kykene valvomaan ja takaamaan, että työmailla noudatetaan suomalaisia pelisääntöjä, rajat ylittävälle keinottelulle on laitettava piste. Työ kuuluu ensisijaisesti tekijöille, joiden oikeuksista, turvallisuudesta ja reilusta palkasta pidetään oikeasti huolta.
Suomi ei voi rakentaa tulevaisuuttaan halpatyövoiman varaan, joka syrjäyttää kotimaiset ammattilaiset ja ajaa vastuulliset yritykset ahtaalle. Ei varsinkaan kun silloin suomalaiset ammattilaiset jäävät ilman työtä. Rehdin työn ja suomalaisen tekijän on jälleen oltava kilpailukykyinen omassa maassaan.
Lainsäätäjien tärkein tehtävä on huolehtia että näin on.
Vastaa