Edellisessä kirjoituksessa tehtiin selväksi järjestelmän perusperiaate: työeläke on työllä ansaittua tuloa, joka maksetaan asuinpaikasta riippumatta, kun taas eläkeläisen perusturva on valtion budjetista maksettavaa, asuinpaikkaan ja kansalaisuuteen kytkettyä sosiaaliturvaa.
Kun perusturva irrotetaan hallinnollisesti suoraan valtion budjetin vastuulle, huomio kääntyy väistämättä valtiontalouden kantokykyyn. Tällä hetkellä hallitus tuntuu keskittyvän lillukanvarsiin ja etuuksien viilailuun sen sijaan, että se puuttuisi juurisyyhyn: työllistämisen ja yrittämisen kohtuuttomiin kynnyksiin.
Tästä laiskuudesta syntyy valtiolle kallis kaksoislasku, joka lankeaa maksettavaksi sekä tänään että vuosikymmenten päästä.
Kahden suunnan tappiokierre
Kun ihminen jää vaille työtä tai pienyritys jättää rekrytoimatta liian raskaan byrokratian ja riskin vuoksi, julkinen talous ottaa osumaa kahdelta suunnalta:
- Välitön isku tähän päivään: Valtio menettää ansiotuloverot ja kulutuksen arvonlisäverot, eläkejärjestelmä jää ilman vakuutusmaksuja, ja veronmaksajien maksettavaksi lankeavat työttömyys-, asumis- ja toimeentulomenot.
- Korkoa korolle kasvava tulevaisuuden lasku: Kun työura katkeaa tai jää torsoksi, työeläkettä ei kerry. Tulevaisuudessa nämä ihmiset eivät elä ansaittujen eläkkeidensä varassa, vaan he putoavat suoraan valtion budjetista maksettavan eläkeläisen perusturvan varaan 20–30 vuodeksi.
Jos valtio ei herää tekemään tuntuvaa remonttia työllistämisen kynnyksiin, se kasvattaa tulevaisuuden perusturvavelkaa kiihtyvällä tahdilla.
Mitä yksi työllistynyt merkitsee valtiolle ja eläkejärjestelmälle?
Alla oleva arvio havainnollistaa, miksi valtiolla olisi varaa tehdä radikaalejakin vastaantuloja pienten yritysten kuluihin. Työpaikan syntyminen kääntää suuren menolaskun mittavaksi nettotuloksi:
| Vaikutuserä / Vuositaso | Työelämän ulkopuolella (perusturvalla) | Kokoaikatyössä (n. 3 200 €/kk palkka) | Vuositason muutos julkiselle taloudelle |
| Välittömät verotulot (tulovero + alv) | Alle 2 000 €/v | Noin 10 000–12 000 €/v | +9 000 … +10 000 € / vuosi (suoraan valtiolle ja kunnille) |
| Työeläkemaksut (TyEL yht. ~25 %) | 0 € / vuosi | Noin 9 600 € / vuosi | +9 600 € / vuosi (eläkejärjestelmään ja rahastoihin) |
| Maksettavat työikäisen tuet | Noin 12 000–16 000 €/v (työttömyys, asuminen) | 0 € / vuosi | +12 000 … +16 000 € / vuosi (suora säästö valtiolle) |
| Tuleva eläkeläisen perusturva | Täysi perusturvalasku valtiolle: n. 11 000–12 000 €/v | Työeläke kantaa: valtion perusturvalasku 0 €/v | +11 000 … +12 000 € / eläkevuosi (tuleva säästö valtion budjetille) |
| Kokonaisvaikutus julkiseen talouteen | Suuri kuluerä veronmaksajille | Verotulojen ja eläkepääoman kerryttäjä | Yli +30 000 € / vuosi per työllistynyt |
Jos Suomessa purettaisiin kynnykset ja saataisiin vaikkapa 30 000 ihmistä perusturvalta töihin yrityksiin:
- Julkinen talous vahvistuisi heti lähes miljardilla eurolla vuodessa.
- Työeläkerahastoihin virtaisi vuosittain lähes 300 miljoonaa euroa uutta pääomaa eläkevastuiden katteeksi.
- Valtion tulevaisuuden eläkeläisten perusturvalasku pienenisi sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa, kun ihmiset tulevat toimeen omalla eläkkeellään.
Radikaali malli pienten yritysten kynnyksiin – ilman näpertelyä
Nykyhallituksen kaavailemat pienet prosenttiviilaukset tai ensimmäisen työntekijän marginaaliset alennukset ovat riittämättömiä, kun vastassa on yrityksen konkurssiriski. Suuryrityksille suunniteltu byrokratia ja prosenttiperusteinen kuluhimmeli lamaannuttavat mikroyritykset.
Tarvitaan yrityskokoon perustuva selkeä porrastus:
1. Alle 5 hengen yritykset: Sivukulut nollaan tai kiinteiksi
Unohdetaan kulujen puolittamiset. Alle viiden hengen mikroyrityksiltä työnantajan sivukulut on poistettava kokonaan tai korvattava yhdellä matalalla, kiinteällä vuosimaksulla.
Kun lisätyöntekijän palkkaaminen ei tarkoita 20–25 prosentin automaattista kululisää jokaisesta uudesta palkkaeurosta, kynnys kasvaa yhdestä kolmeen tai viiteen työntekijään madaltuu ratkaisevasti. Kiinteässä mallissa jokainen uusi rekrytointi itse asiassa pienentää yrityksen kiinteää kulurasitetta per työntekijä. Valtiolle tämä on halpa investointi, kun huomioidaan taulukon mukainen yli 30 000 euron vuotuinen hyöty työllistyvää kohti.
2. Alle 50 hengen yritykset: Kaikki ylimääräinen byrokratia pois
Alle 50 hengen pk-yrityksiä ei tule kohdella pörssiyhtiöinä. Niiltä on riisuttava pois kaikki paitsi ehdottoman välttämätön lakisääteinen byrokratia.
- Raskaat hallinnolliset selvitysvelvollisuudet, monimutkaiset henkilöstösuunnitelmat ja jäykät muutosneuvotteluprosessit kuuluvat suuryrityksiin, eivät yritykseen, jossa yrittäjä tekee töitä samassa huoneessa tiiminsä kanssa.
- Pk-yritysten aika ja pääoma on vapautettava asiakastyöhön ja arvonluontiin.
Valtion ainoa kestävä turvaverkko on työ
Kun eläkeläisen perusturva nojaa suoraan valtion budjettiin, valtiolla on valtava taloudellinen intressi huolehtia siitä, että mahdollisimman harva jää eläkkeellä sen varaan.
Työttömyys ja työnteon esteet luovat hiljaista velkaa, joka realisoituu viimeistään eläkeiässä. Valtion ei pidä jahkailla pienten helpotusten kanssa, vaan poistaa rohkeasti mikroyritysten sivukuluristit ja leikata pk-sektorin byrokratia minimiin. Se on ainoa tapa kerryttää kestäviä työeläkkeitä ja varmistaa, että valtion budjetti kantaa myös tulevaisuudessa.
Vastaa